Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi järjestää itse etukäteen asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen
Valtuutus tehdään testamentin tapaan kirjallisesti kahden henkilön todistamana. Netistä löytyy monia malleja, jotka täyttävät yleensä lain vaatiman minimimuodon, mutta valtuutuksen asiasisältö ei välttämättä toteuta kulloinkin esillä olevia valtuuttajan olosuhteita ja toivomuksia. Hyvä edunvalvontavaltakirja syntyy vain valtuuttajan keskustellessa asiantuntijan kanssa eri vaihtoehtoja punniten.
Valtakirjalla henkilö (valtuuttaja) nimeää valtuutetun hoitamaan asioitaan. Valtuutettu voi kieltäytyä tehtävästä, joten on tärkeää etukäteen varmistaa hänen suostumuksensa tehtävään. Valtuutettuja voi olla useampiakin (rinnakkaisvaltuutetut), jolloin on syytä määritellä heidän välinen työnjakonsa.
Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Hän voi oikeuttaa valtuutetun yleisesti huolehtimaan omaisuutensa hoidosta ja muista taloudellisista asioistaan sekä itseään koskevista asioista kuten terveyden- ja sairaanhoidostaan. Valtuutetulle voidaan antaa esimerkiksi oikeus luovuttaa valtuuttajan omaisuutta, kieltäytyä vastaanottamasta perintöä tai luopua kauppakirjaan tai testamenttiin perustuvasta hallintaoikeudesta.
Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattaminen ei sellaisenaan rajoita valtuuttajan oikeustoimikelpoisuutta eikä valtuutuksella voida ulottaa korostuneesti henkilökohtaisiin oikeustoimiin kuten avioehdon tai testamentin tekemiseen tai peruuttamiseen.
Valtuuttaja voi nimetä toisen henkilön varavaltuutetuksi sen varalta, että valtuutettu tulee sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä. Toissijainen valtuutettu voidaan määrätä sen varalta, että (ensisijainen) valtuutettu ei ota tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen
Valtuutus tulee voimaan vasta kun Digi- ja väestötietovirasto (ent. maistraatti) on vahvistanut sen. Vahvistamista voi pyytää, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta, mutta on mahdollista, että valtuutettu itse pyytää valtuutuksen voimaantuloa sillä perusteella, ettei pysty enää henkilökohtaisesti tai sähköisesti hoitamaan vero-, pankki- ym. asioitaan.
Valtuutetun tulee tehtäväänsä ryhtyessään antaa Digi- ja väestötietovirastolle luettelo niistä valtuuttajan varoista ja veloista, joita valtuutus oikeuttaa hänet hoitamaan.
Valtuutetun palkkio ja valvonta
Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan määrätä, miten valtuutetun palkkio määräytyy ja miten hänen toimintaansa valvotaan. Määräyksen puuttuessa Digi- ja väestötietovirasto voi määrätä palkkion tai pyytää valtuutetulta selvitystä valtuuttajan asioiden hoitamisesta. Digi- ja väestötietovirasto perii hinnastonsa mukaiset korvaukset kaikista toimenpiteistään.
Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.
