Yksityistien käyttäjät maksavat tiemaksuja heille määrättyjen tieyksiköiden tai käyttömaksujen perusteella. Tiekunnan kokous hyväksyy maksuunpanoluettelon, joka osoittaa kunkin tienkäyttäjän tie- tai käyttömaksu suuruuden. Maksut ovat perittävissä samassa järjestyksessä kuin verot ja muut julkisoikeudelliset saatavat.
Maksujen perintä on tarkoituksenmukaista aloittaa vapaamuotoisen perinnän periaattein, toisin sanoen maksumuistutusten lähettämisellä. Maksumuistutus voidaan toimittaa tieosakkaalle suullisesti, puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeellä. Muistutuslaskusta voidaan periä viiden euron muistutusmaksu (L Saatavien perinnästä 10 a §).
Mikäli erääntyneitä maksuja ei maksumuistutuksista huolimatta suoriteta, ne voidaan ilman käräjäoikeuden tuomiota periä ulosottoteitse (ks. oikeus.fi / ulosotto). Määrämuotoiseen ulosottohakemukseen merkitään saatavan pääoma, eräpäivä, viivästyskorko sekä mahdolliset perintäkulut. Ulosottohakemuksessa on lisäksi mainittava tiekunnan maksuunpanoluettelo sekä sitä koskevat tiedot – luettelo tai sen ote on toimitettava kuitenkin vain silloin, jos ulosottomies sitä pyytää. Velkojalta peritään tilitysmaksuna 1,45 % tilitettävästä rahamäärästä, enintään 500 euroa tilityskerralta (1.1.2016)
Kiinteistön panttivastuu tiemaksuista?
Yksityistielain mukaan tieosakkaan kiinteistö on panttina yksityistielain mukaisista maksuista ja niiden koroista. Tämä lakisääteinen panttioikeus on ilmoitettava kirjattavaksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin vuoden kuluessa saamisen syntymisestä – muutoin panttioikeus raukeaa (maakaari 20:2). Tiemaksujen perinnässä ei siten sovi viivytellä.
Lakisääteistä panttioikeutta ei kirjata, jos
1) ilmoitusta ei ole tehty säädetyssä ajassa,
2) joku muu kuin velallinen on luovutuksen nojalla hakenut lainhuutoa kiinteistöön ennen ilmoituksen tekemistä eikä hän anna suostumustaan oikeuden kirjaamiseen,
3) kiinteistöön ulosmittauksesta tai turvaamistoimesta taikka kiinteistön omistajan konkurssista on tehty merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ennen ilmoituksen tekemistä, tai
4) kiinteistö ei lain nojalla vastaa saamisesta tai kirjausta ei muutoin voida tehdä.
Lakisääteinen panttioikeus kirjataan vain, mikäli perittävä tiemaksu on suurempi kuin 1000 euroa. Maanmittaustoimistolle toimitettavassa ilmoituksessa on mainittava kiinteistö, joka vastaa saamisesta; saamisen rahamäärä ja sen syntymisen ajankohta; velallinen; velkoja ja tämän yhteystiedot; sekä saamisen peruste ja se lainkohta, jonka nojalla lakisääteistä panttioikeutta vaaditaan (yksityistielaki 78 §).
Onko tie- tai käyttömaksusta mahdollista valittaa?
Jos tiekunnan osakas katsoo, että tiemaksu on määrätty tai maksuunpantu virheellisesti, hänen on mahdollista tehdä perustevalitus tielautakunnalle. Tielautakunta voi ennen asian ratkaisua määrätä täytäntöönpanokiellon. Sama koskee myös käyttömaksuja.
Mikäli kiinteistö vaihtaa omistajaa, vastaa uusi omistaja tiemaksusta vain, jos sen etuoikeus oli ilmoitettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin (käytännössä ei koskaan alle 1000 euron tiemaksuista).
Tie- ja käyttömaksut vanhentuvat viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona ne on määrätty. Vanhentuminen ei kuitenkaan estä suorituksen saamista saatavan panttina olevasta tai ulosmitatusta velallisen omaisuudesta.
Jos tie- tai käyttömaksua ei saada perittyä, tiekunnalle syntyvä luottotappio katetaan normaalisti muilta osakkailta perittävillä tiemaksuilla.
Asianajaja, OTL Risto Tuori
Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.