Skip to content

Uusi yhdenvertaisuuslaki

Uusi yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325) on tullut voimaan 1.1.2015. Laki on pitkän valmistelun tulos, ja sen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, mutta ei kuitenkaan yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen. Lakia sovelletaan toisin sanoen työelämässä kattavasti, kuten jo edeltäjäänsäkin, vuoden 2004 yhdenvertaisuuslakia. Uusi laki antaa kuitenkin aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä.

Työnantajan pitää edistää ja arvioida yhdenvertaisuutta

Uuden lain mukaan työnantajan on edistettävä ja arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla (7 § 1 mom.). Työnantajan on, työpaikan tarpeet huomioon ottaen, kehitettävä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Työnantajan edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi (7§ 2 mom.). Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Yhdenvertaisuussuunnitelmalle ei ole säädetty määrämuotoa eikä varsinaista määräsisältöä. Työnantaja voi tehdä yhdenvertaisuussuunnitelman erillisenä tai osana jotain muuta suunnitelmaa kuten esimerkiksi henkilöstösuunnitelmaa, tasa-arvosuunnitelmaa, opetussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Henkilöstön edustajalla on oikeus saada tietoja työnantajan toimenpiteistä yhdenvertaisuussuunnitelmaa laadittaessa, sitä toteutettaessa sekä toimien vaikuttavuutta arvioitaessa.

Lain noudattamista valvotaan

Lain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset. Näistä jälkimmäiset valvovat yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa. Työsuojeluviranomainen ryhtyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä annetussa laissa säädettyihin sellaisiin toimenpiteisiin, joihin sille yksittäistapauksessa tehty syrjintävalitus antaa aihetta, ja tiedottaa valituksen tehneelle yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävästä avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita.

Syrjinnästä hyvitys ja vahingonkorvaus

Syrjinnän kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys työnantajalta, joka on yhdenvertaisuuslain vastaisesti syrjinyt häntä. Hyvitykseen oikeuttavaa syrjintää on välitön ja välillinen syrjintä, häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje ja käsky syrjiä. Vanhassa yhdenvertaisuuslaissa hyvitykselle oli säädetty enimmäismäärä, mutta uudessa laissa ei tällaista ole. Hyvityksen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen (24 § 1). Teon vakavuutta arvioidaan ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. On lisäksi huomattava, että hyvityksen saaminen ei estä saamasta korvausta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.

Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.