Skip to content

Jäin kiinni ylinopeudesta, mitä teen?

Jos ylinopeutesi on 3 km/h varmuusvähennyksen jälkeen enintään 6 km/h, niin voit saada kirjallisen huomautuksen, joka ei aiheuta toimenpiteitä. Muussa tapauksessa voit odottaa saavasi liikennevirhemaksun tai sakon. Kesäkuussa 2020 tuli voimaan uusi tieliikennelaki, joka vaikutti olennaisesti ylinopeusrikkomusten seuraamuksiin. Myös sakotusmenettelyä ja ajokieltoa koskeviin säännöksiin on viimeisten viiden vuoden aikana tullut merkittäviä muutoksia. Tämä kirjoitus ei ole täydellinen selostus liikennevirhemaksusta tai sakotusmenettelystä, mutta tarvittaessa neuvomme lisää.

Mitä seuraa, jos olen jäänyt kiinni ylinopeusrikkomuksesta

Enintään 20 km/h ylinopeudesta (mopoilijalle enintään 15 km/h ylinopeudesta) seuraa pääsääntöisesti liikennevirhemaksu, ellei tekoa katsota liikenneturvallisuuden vaarantamisrikokseksi. Liikennevirhemaksun määrä riippuu ylinopeuden suuruudesta ja on vähintään 100 ja enintään 200 euroa. Tarkemmat liikennevirhemaksua koskevat ohjeet löytyvät Traficomin sivustolta.

Jos ylinopeus on suurempi kuin 20 km/h tai on ylitetty pihakadulla tai kävelykadulla voimassa oleva 20 km/h nopeusrajoitus, niin liikennevirhemaksua ei saa määrätä. Silloin poliisin on harkittava, onko teko rikoslain 23 luvun 1 §:n edellyttämällä tavalla ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa toisen turvallisuudelle, jolloin kysymys on liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksesta.

Liikenneturvallisuuden vaarantamisesta voi seurata sakkoa tai enintään 6 kuukauden vankeusrangaistus, käytännössä yleensä sakkorangaistus, ellei tekoon liity toista vakavampaa rikosta kuten vamman- tai kuolemantuottamus. Sakon määrä riippuu ylinopeuden suuruudesta ja nopeusrajoitusalueesta, poliisin ohjeelliset sakkotaulukotkin löytyvät Traficomin sivustolta.

Mitä on hyvä tietää sakotusmenettelystä?

Liikennevirhemaksusta annetaan päätös 30 päivän kuluessa rikkomuksesta. Jos rikkomus on havaittu automattisessa kameravalvonnassa, poliisi yleensä tiedustelee ensin ajoneuvon omistajalta, haltijalta tai käyttövastaavalta, kuka on ajoneuvoa kuljettanut.

Sakkomenettelyssä kysymys voi olla sakkomääräyksestä, sakkovaatimuksesta, rangaistusvaatimuksesta tai rangaistusmääräyksestä. Menettely edellyttää kaikissa tapauksissa, että rikkomuksesta epäilty luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian ratkaisemiseen sakotusmenettelyssä. Suostumus ei merkitse itse sakon hyväksymistä ja sen voi kirjallisesti peruuttaa niin kauan, kuin asiaa ei ole ratkaistu. Silloin asia siirtyy syyteharkintaan.

Jos ylinopeus on huomattava, yleensä yli 50 km/h, niin poliisi antaa asian yleensä syyttäjälle, joka harkitsee syytettä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Jos sellainen haaste tulee tiedoksi, on syytä ottaa yhteyttä asianajajaan.

Kuinka toimin, jos haluan kiistää saamani liikennevirhemaksun tai sakon?

Liikennevirhemaksu on hallinnollinen seuraamus, josta voi tehdä oikaisuvaatimuksen liikennevirhemaksun määränneelle viranomaiselle, joka voi olla poliisi, rajavartiolaitos ja eräissä asioissa Tulli. Tarkemmat oikaisuvaatimuksen ohjeet ja osoitteet annetaan liikennevirhemaksua koskevassa päätöksessä.

Miten oikaisuvaatimus liikennevirhemaksusta tehdään?

Liikennevirhemaksua koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti (sähköpostikin riittää) 30 päivän kuluessa liikennevirhemaksun tiedoksiannosta ja siinä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä se, mitä ja millä perusteilla oikaisua vaaditaan. Jos oikaisuvaatimusta ei hyväksytä, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa oikaisupäätöksen tiedoksisaamisesta.

Entä miten sakkorangaistus määrätään?

Tämä on vähän monimutkaisempi asia. Sakkomääräystä ei voida antaa, jos rangaistus on yli 20 päiväsakkoa tai epäilty pyytää päiväsakon rahamäärän määräytymisperusteen muuttamista. Silloin annetaan sakkovaatimus, joka lähetetään syyttäjän vahvistettavaksi rangaistusmääräyksellä. Epäilty voi vielä tässä vaiheessa esittää syyttäjälle selvitystä sakotuksen perusteista.

Jos epäilty ei anna lainkaan suostumusta sakkomenettelyyn, niin hänelle voidaan silti antaa tiedoksi rangaistusvaatimus, siltä varalta, että hän maksamalla sakon hyväksyisi sakkomenettelyn. Silloin asia ratkaistaan rangaistusmääräyksellä. Muussa tapauksessa syyttäjä päättää syytteen nostamisesta käräjäoikeudessa, joka aikanaan käsittelee sakotusasian joko kirjallisessa menettelyssä tai käräjäoikeuden istunnossa.

Miten haetaan muutosta sakotusasiassa?

Sakkovaatimus ja rangaistusvaatimus eivät ole sellaisia päätöksiä, joista voisi valittaa.  Poliisin antamaan sakkomääräykseen voi hakea muutosta käräjäoikeudelta 30 päivän kuluessa sakkomääräyksen tiedoksiannosta. Jos epäilty on tyytymätön vain päiväsakon rahamäärään, siitä voi esittää selvityksen asianomaiselle syyttäjälle 2 viikon kuluessa sakkomääräyksen antamisesta. Rangaistusmääräykseen voi hakea muutosta käräjäoikeudelta 60 päivän kuluessa suostumuksen antopäivästä, kuitenkin aina 30 päivän kuluessa määräyksen antamisesta. 

Millä perusteella sakotukseen voi hakea muutosta?

Jos on varma siitä, että poliisin esittämä selvitys liikennevirhemaksun perusteesta on virheellinen, niin pitää tietenkin hakea muutosta. Jos esimerkiksi automattivalvontaan perustuva sakko tai liikennevirhemaksu kuuluisi henkilölle, joka on autoa lainannut, niin poliisille on syytä ilmoittaa oikea kuljettaja. Kysymys ei ole pelkästään yhdestä sakosta tai maksusta, sillä yli 10 km/h ylinopeudesta annetut sakot ja liikennevirhemaksut vaikuttavat toistuvien rikkomusten perusteella määrättävään ajokieltoon.

Tieliikennelain uudistus johti myös siihen kummalliseen tilanteeseen, että yli 20 km/h ylinopeus voi jäädä kokonaan rankaisematta silloin, jos teko ei ole ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa. Ensimmäinen tällainen tapaus on tutkittu Pohjois-Savon käräjäoikeudessa ja asiaan saataneen jossakin vaiheessa hovioikeuden ratkaisu.

Etenkin automaattisessa kameravalvonnassa voi poliisin olla vaikea pelkän kuvan ja ajankohdan perusteella osoittaa teon vaarallisuutta, minkä vuoksi näissä tilanteissa epäillyn olisi perusteltua valittaa sakosta. Toisaalta ei poliisikaan saisi sakkoa tarjota, jos selkeästi kysymys on teosta, josta ei rangaista.

Poliisin ohjeistuksessa ei ole otettu edellä mainittua ongelmaa huomioon, vaan esimerkiksi Traficomin sivustolla olevan poliisin ohjeen mukaan yli 20 km/h ylinopeuksista seuraisi aina vähintään päiväsakkorangaistus.

Risto Tuori

Asianajotoimisto ACTAS Oy:n asianajajat avustavat kaikissa liikennerikosasioissa.