Uusi yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325) on tullut voimaan 1.1.2015. Laki on pitkän valmistelun tulos, ja sen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, mutta ei kuitenkaan yksityis- eikä perhe-elämän piiriin kuuluvaan toimintaan eikä uskonnonharjoitukseen. Lakia sovelletaan toisin sanoen työelämässä kattavasti, kuten jo edeltäjäänsäkin, vuoden 2004 […]
Yhtiöt ja sopimukset
9 artikkelia
Voimassa oleva työsopimuslaki (TSL) löytyy osoitteesta www.finlex.fi. Työsopimuslain lisäksi työsuhteeseen voidaan soveltaa kyseisen alan työehtosopimusta. (ks. http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/) Työsopimus voi päättyä ilman erityistä päättämistoimenpidettä työntekijän kuoleman tai työsopimuksen raukeamisen tai määräaikaisuuden perusteella. Työnantajan kuolema tai konkurssi ei sinänsä päätä työsopimusta, mutta voi olla sen päättämisperuste. Työsopimus voidaan koeaikana molemmin puolin purkaa. […]
Milloin määräaikainen työsopimus on mahdollista solmia? Määräaikaisesta työsuhteesta säädetään työsopimuslaissa (TSL, 55/2001), joka on luettavissa esimerkiksi Finlexin kautta (www.finlex.fi). Määräaikainen työsuhde on ns. toissijainen työsuhdetyyppi. Lähtökohtaisesti työsuhteet ovat voimassa toistaiseksi, ellei esitetä lainmukaista perustetta määräaikaisen työsuhteen solmimiseksi. Ilman perusteltua syytä solmittua määräaikaista työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassaolevana työsuhteena. Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen […]
Työsuhteen päättämistä koskevat tilanteet ovat työoikeuden keskeistä tarkastelualaa. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisperusteet jaetaan laissa edelleen kahteen ryhmään, joista tässä kirjoituksessa keskitytään taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvaan irtisanomiseen. Taloudelliseen ja tuotannolliseen perusteeseen nojaava irtisanominen on seurausta tarjolla olevan työn olennaisesta […]
Artikkeli perustuu asianajaja Risto Tuorin keväällä 2013 yrittäjille pitämään esitykseen ja sen materiaaleihin. Sähköiset markkinointivälineet Puhelin – Edellyttää vastaanottajalta linjan avausta. Puhelinsalaisuus on perusoikeus. Toistuva ja häiritsevä soittelu on kotirauharikos. Sähköposti – Edellyttää vastaanottajalta viestin avaamista. Kirjesalaisuuden suoja. Virushyökkäysten vaara. Internet-sivustot – Edellyttävät sivuston avaamista. Julkista tietoa, ellei erityisesti salattu. […]
Yleissäännöt Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on Suomen perustuslain mukaan loukkaamaton. Salakuuntelu ja -katselu voi olla rangaistava teko. Työelämässä tulee entistä useammin vastaan kysymys teletunnistamistietojen tallentamisesta ja käsittelystä, jos työnantaja saa tietoonsa työntekijöidensä puheluihin liittyvät teletunnistamistiedot. Sähköisen viestinnän tietosuoja Sähköisen viestinnän luottamuksellisuutta ja yksityisyyden suojan toteutumista turvataan sähköisen […]
Lähtökohtana sähköpostien luottamuksellisuus Viestinnän luottamuksellisuudesta säädetään Suomen perustuslain 2 luvun 10 §:n 2 momentissa, jonka mukaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ulkopuolinen henkilö ei saa ilman erityistä perustetta ottaa selkoa kahden henkilön välisestä viestinnästä. Tästä ei lähtökohtaisesti poiketa työelämässäkään: Mikäli esimies […]
Työnantajalla on velvollisuus työterveyshuollon järjestämiseen. Työterveyshuollon soveltamisalaan kuuluu sekä työ- että virkasuhteessa tehtävä työ. Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) työterveyshuollon päämääriksi asetetaan työstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen ennaltaehkäisy sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojeleminen ja edistäminen. Työterveyshuoltoa tarjotaan Suomessa 1,8 miljoonalle työntekijälle, joten sen merkitys kansalaisten terveydenhoitoväylänä on merkittävä. Sote-uudistus tuskin tulee […]
Yhdistystoiminnassa on usein niin kova toiminnan tahti, että eräät toimintarajoitukset jäävät huomaamatta. Yhdistyksen hallituksen jäsenten esteellisyys on yksi yleisimpiä kokouksissa turhan kevyesti ohitettuja asioita. Toiminnantarkastajien riippumattomuus hallituksen jäsenistä on toinen tarkasti huomioon otettava asia. Näitä koskevat yhdistyslain säännökset ilmenevät oheisesta liitetiedostosta: Yhdistyslain mukaisesta esteellisyydestä ja riippumattomuudesta Esteellisyys äänestämisessä Yhdistyksen hallituksen […]