Luonnos hallituksen esityksestä työsopimuslain muuttamisesta lähetettiin lausuntokierrokselle tämän vuoden alussa. Tähän esitykseen sisältyi ehdotus nk. työllistämissopimuksesta, jonka perusteella määräaikaisen työsuhteen edellytyksiä väljennettäisiin. Tarkoituksena näyttäisi olevan, että määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä jatkossa vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä, jos työntekijä ei olisi edeltäneen kahden vuoden aikana ollut työsuhteessa kyseiseen työnantajaan. […]
Kuukausiarkistot: helmikuu 2016
5 artikkelia
Kuluttajariitojen vaihtoehtoinen ratkaiseminen tehostuu 9.1.2016 voimaan tulleella lainsäädännöllä. Jatkossa tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisuelimien, kuten kuluttajariitalautakunnan ja liikennevahinkolautakunnan tulee antaa ratkaisusuositus yleensä 90 päivän määräajassa tarvittavan aineiston vastaanottamisesta. Kuluttajariitojen käsittelyä tehostetaan myös ohjaamalla tapaukset, joissa neuvonta riittää tai sovinto on mahdollinen, nopeampaan ja kevyempään menettelyyn. Jos kuluttaja ei ole ensin yhteydessä kuluttajaneuvontaan, […]
Lainkuuliaisuus ja käytöstapojen kunnioittaminen tulivat viime syyskuun alussa aikaisempaa kannattavammiksi. Näin voi päätellä, kun tarkastelee korotettuja rikesakkoja. Korkein rikesakko nousi 115 eurosta 200 euroon. Pienin rikesakko on jatkossa 20 euroa. Vertailun vuoksi muutamia arkisia esimerkkejä, joissa on otettu huomioon vain taloudellinen näkökulma. Turvallisuus ja yleinen viihtyvyys motivoivat valitettavasti usein heikommin kuin […]
Sanotaan, että lakimiehet katsovat ja tutkivat oikeustiedettä oikeuden sisällä. Puhutaan eräänlaisesta sisäisestä näkökulmasta oikeuteen. Arkiymmärräyksessä tämä kaiketi merkitsee sitä, että lakimies käyttää oman tieteensä sisäisiä käsitteitä, periaatteita tai prosesseja analysoidessaan ja systematisoidessaan vallitsevan oikeuden tilaa. Tällainen strukturialisoitu menettely on myös juristikunnalle tärkeä professionaalisen itseymmärryksen väline. Samalla voitaisiin ajatella, että tämä […]
Länsimaisessa talousjärjestelmässä uskotaan, että kannattava yritystoiminta pitkällä tähtäimellä ylläpitää myös työllisyyttä ja koko kansantaloutta. Yritysmuodosta riippumatta kannattamaton toiminta aiheuttaa paitsi tappioita omistajille niin myös yritystoiminnan ja samalla sen työpaikkojen katoamisen. Yritystoiminnan harjoittajilla on yleensä myös muita tarkoitusperiä. Osakeyhtiön osakkeenomistajat hakevat yhtiöön sijoittamalleen työlle ja pääomalle parasta tuottoa. Osuuskunnan tarkoituksena taas […]