Skip to content

Oikeuden käymisen kulut

Oikeuden hakeminen yleisessä tuomioistuimessa ei ole halpaa puuhaa. Kuluriski on suurin niille keskituloisille kansalaisille, jotka maksavat oikeudenkäyntinsä itse ja joiden tuloilla kymmenien tuhansien eurojen kuluista selviää vain ottamalla lisää velkaa. Rikkaammilla se raha on, köyhemmät saavat ainakin osan kuluistaan oikeusapuna valtion varoista.

Usein syy korkeisiin oikeudenkäyntikustannuksiin vieritetään asianajajien niskoille. Halvalla ei yleensä saa hyvää, joten kustannukset nousevat, mitä enemmän ja paremmin asianajaja juttuunsa perehtyy. Asianajopalvelun laadun mittaaminen on kuitenkin vaikeaa. Sekalaisen ja monimutkaisen jutun selvittäminen käräjäoikeudelle esitettäväksi voi vaatia kymmeniä työtunteja, mutta käräjäoikeudelle asia näyttäytyy huomattavasti yksinkertaisempana. Oikeusapuasioissa se merkitsee usein valmistelun osalta palkkiovaatimuksen alentamista. Valtio tietenkin säästää, mutta oikeusapuasioita hoitava asianajaja tekee palkatonta työtä.

Asianajajien palkkiotko aina suuria?

Asianajajan oikeusapuasiassa laskuttamat palkkiot määrätään Valtioneuvoston asetuksella (24.4.2008/290), jonka 6 §:n perusteella tuntiveloitus on tavanomaisessa asiassa 136,40 euroa (sis. alv). Kun asianajajien yleinen veloitustaso on nykyään yli 200 euroa tunnilta, oikeusapuasiat hoidetaan suunnilleen puoleen hintaan. Merkittävä huononnus palkkioon tuli, kun esiintyminen tuomioistuimessa hinnoiteltiin samalla tuntiveloituksella kuin valmistelu, vaikka juuri istuntotyöskentely on tärkein ja vaativin osuus asianajajan työstä. Asianajajatyön aliarvostus näkyy siinäkin, että asianajalle maksetaan oikeusapuasiassa virkaehtosopimusten mukaiset matkakulujen korvaukset, mutta asetuksen 11 §:n mukaan hänellä ei ole oikeutta päivärahaan. Asetus syrjii perusteettomasti asianajajia.

Mutta helppoa ei ole asianosaisillakaan. Oikeudenkäynti on aina stressaava kokemus, epävarmuus lopputuloksesta kalvaa mieltä. Täysimääräisen korvauksen saaminen kaikista kuluista ei aina toteudu, vaikka itse asia voitettaisiinkin. Hävinneen osapuolen osa on vielä karmeampi, kun omien kulujen lisäksi on maksettava voittajapuolen kuluja. Oikeusturvavakuutukset helpottavat omien asianajokulujen osalta, mutta korvauskatto saattaa ylittyä jo käräjäoikeuskulujen osalta. Vastapuolen kuluja normaalitason oikeusturvavakuutus ei yleensä korvaa.

Vakuutusyhtiöiden kulujen perintä tylyä

Kun vakuutusyhtiö korvaa asianajokuluja, on vakuutetun siirrettävä vakuutusyhtiölle oikeus periä vastapuolen maksettavaksi määrätyt asianajokulut. Useissa tapauksissa on sitten käynyt niin, että vakuutusyhtiö lähettää vaatimuksensa suoraan perintätoimistolle tai jopa ulosottoon ilman, että vastapuolelle olisi annettu tilaisuutta vapaaehtoiseen maksamiseen. Saataviin on lisätty perintäkulujen ohella ajan kuluessa huomattaviksi nousseet viivästyskorot. Tältä osin vakuutusyhtiöiden tulisi parantaa tylyksi koettua toimintatapaansa.