Milloin määräaikainen työsopimus on mahdollista solmia?
Määräaikaisesta työsuhteesta säädetään työsopimuslaissa (TSL, 55/2001), joka on luettavissa esimerkiksi Finlexin kautta (www.finlex.fi).
Määräaikainen työsuhde on ns. toissijainen työsuhdetyyppi. Lähtökohtaisesti työsuhteet ovat voimassa toistaiseksi, ellei esitetä lainmukaista perustetta määräaikaisen työsuhteen solmimiseksi. Ilman perusteltua syytä solmittua määräaikaista työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassaolevana työsuhteena.
Määräaikaisen työsopimuksen päättyminen määräytyy objektiivisin perustein, kuten päivämäärän, tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman perusteella ilman irtisanomisaikaa. Nykyisessä työsopimuslaissa ei ilmaista yksityiskohtaista luetteloa tilanteista, joissa määräaikaisen työsuhteen solmiminen on sallittua. Perusteita arvioitaessa on kuitenkin mahdollista nojautua aiemman työsopimuslain mukaiseen perusteluetteloon, jonka mukaan työsopimuksen solmiminen määräajaksi on mahdollista, mikäli työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muuhun näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste sitä edellyttävät. Määräaikaista työsopimusta ei ole kuitenkaan mahdollista solmia työsuhdeturvan kiertämiseksi taikka tilanteissa, joissa työnantajan työvoimatarve voidaan osoittaa pysyväksi. Työntekijän omasta aloitteesta määräaikainen työsuhde on mahdollista solmia ilman eri perustetta. Tämä ilmentää määräaikaista työsuhdetta koskevan sääntelyn työntekijää suojaavaa funktiota, vaikkakin työmarkkinoiden ja käytännön työelämän tarpeet pyritään huomioimaan sallittuja perusteita koskevassa arvioinnissa.
Lain esitöissä todetaan määräaikaisen työsopimuksen käytön olevan perusteltua tilanteissa, joissa on kysymys jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä tai sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti. Myös työn kausiluonteisuus voi toimia perusteena määräaikaisen työsuhteen solmimiselle. Työtä voidaan pitää kausiluonteisena, mikäli tilapäistyövoimaa tarvitaan vain lyhyehköksi ajaksi. Toisaalta kyse voi olla myös työvoiman tarpeesta jonkin tietyn tilauksen kestoajaksi. Tällöin työnantajan on kuitenkin varmennuttava siitä, ettei työvoimatarve osoittaudu pysyväksi. Määräaikaisen työsuhteen yleisinä perusteina voivat olla lisäksi sijaisten tarve tai toimintaan liittyvien tuotantohuippujen tasoittaminen.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen?
Työsopimuslakiin sisältyy nimenomainen kielto tehdä toistuvia määräaikaisia sopimuksia ilman perusteltua syytä. Tämän sääntelyn taustalla on EU:n määräaikaistyötä koskeva direktiivi, jonka mukaan laissa on edellytettävä perustellun syyn vaatimusta kunkin määräaikaisen sopimuksen tekemisen yhteydessä. Työnantaja ei saa pyrkiä kiertämään työsuhdeturvaa solmimalla toistuvia määräaikaisia työsuhteita. Jos työvoiman tarve voidaan osoittaa pysyväksi, perusteltua syytä toistuvien määräaikaisten työsopimusten solmimiseen ei ole, ja työsuhteen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi.
Näyttövelvollisuus sopimuksen määräaikaisuudesta on määräaikaisuuteen vetoavalla osapuolella.
Annamme mielellämme lisätietoa aiheesta. Ota yhteyttä sähköpostitse, puhelimitse tai sovi tapaamisesta. Asianajotoimisto ACTAS Oy:n lakimiehet palvelevat Tampereella, Sastamalassa, Valkeakoskella ja Lempäälän Ideaparkissa.
Anni Honka, VT, OTM