Liikennevahinkolautakunta on päivittänyt vuodelle 2018 uudet soveltamisohjeet, jotka löytyvät osoitteesta: www.liikennevahinkolautakunta.fi. Liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sovelletaan liikennevahinkojen korvauskäytännössä. Liikennevakuutettavan ajoneuvon aiheuttamat henkilövahingot korvataan tuottamuksesta riippumatta vahingon aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Jos ajoneuvo jää tuntemattomaksi tai sitä ei ole liikennevakuutettu, vahingonkorvausta voi hakea valtiokonttorilta. Kaikki asianajajamme ovat erikoistuneet liikennevahinkoihin liittyivien syyllisyys- ja […]
Vuosiarkistot: 2017
Korkein hallinto-oikeus antoi 1.12.2017 varainsiirtoverotusta koskevan vuosikokousratkaisun, jossa oli kysymys varainsiirtoveron ja siihen perustuvan viivästyskoron palauttamisesta, kun kiinteistökauppa oli sopimuksella purettu. A oli ostanut kiinteistön perustettavan yhtiön lukuun. Verohallinto oli maksuunpannut A:lle varainsiirtoveroa ja viivästyskorotusta, koska A ei ollut hakenut saannolleen lainhuutoa eikä maksanut varainsiirtoveroa. Kauppa oli sittemmin purettu kauppakirjan […]
Venäläinen linja-auto kolhi suomalaista autoa venäläisen matkailukohteen pysäköintialueella kesällä 2015. Kuljettajan ensimmäinen kysymys oli, paljonko hänen pitää maksaa, ettei kutsuta miliisiä paikalle. Hinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten paikalle saatiin suomalaisten käyttämän majatalon emännän avustuksella miliisi, joka valokuvasi ja mittasi tapahtumapaikan todeten bussin kuljettajan syylliseksi tapahtuneeseen. Suomalainen osapuoli ajatteli, että hyvä, […]
Asianajaja Risto Tuori on vastannut Moottori-lehden numerossa 9/2017 Autoliiton jäsenten auto ja liikenne –aiheisiin kysymyksiin. Tällä kertaa aiheet koskivat keskeisesti autoverotusta.
Nyt meidän seuraamisemme on helpompaa. Käy tykkämässä meistä Facebookissa ja voit lukea kaikki ajankohtaiset uutiset sekä artikkelit myös sieltä. Asianajaja Risto Tuorin Twitter profiili on keskittynyt liikenneoikeuteen. Risto Tuoria seuraamalla saat tietoa ajankohtaisimmista liikenneoikeudellisista asioista.
Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua (TSL 2.2 §). Syrjintäkielto ulottaa vaikutuksensa työsuhteen kaikkiin vaiheisiin, toisin sanoen työhönottoon, työsuhteeseen sekä työsuhteen päättämiseen. Tarkemmin yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Työelämän yhdenvertaisuutta koskevan sääntelyn taustalla vaikuttaa edelleen perustuslain yhdenvertaisuutta […]
Vuoden 2017 alussa astui voimaan monia työlainsäädäntöä koskevia muutoksia. Muutokset liittyvät keskeisesti hallituksen tavoitteeseen edistää työllisyyttä sekä päämäärään vauhdittaa taloutta. Työlainsäädäntö näyttäytyy tärkeänä instrumenttina näiden tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa. Toisaalta uudistukset voi nähdä myös yhtenä (pienenä) askeleena kohti työmarkkinoiden joustavoitumista, mikä usein yleisessä keskustelussa nähdään työmarkkinoiden tärkeänä ja tavoiteltuna ominaisuutena. […]
Oikeudenkäymiskaaren (OK 4/1734) 15 luvun 17 §:ssä säädetään, ettei oikeudenkäyntiasiamies tai -avustaja taikka tulkki saa luvattomasti todistaa siitä, mitä hän on saanut tietää hoitaessaan oikeudenkäyntiin liittyvää tehtävää; antaessaan oikeudellista neuvontaa päämiehen oikeudellisesta asemasta esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa; antaessaan oikeudellista neuvontaa oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi. Tuomioistuin voi kuitenkin […]
Moni oikeudellisia palveluja etsinyt on saattanut törmätä ammattinimikkeiden vaihtelevuuteen. Tarjolla on asianajajan, varatuomarin, lupalakimiehen tai lakimiehen palveluita, asianajotoimistoissa tai lakiasiaintoimistoissa. Ammattinimikkeillä on omat tarkoituksensa ja merkityksensä. Siksi on tärkeää olla tietoinen siitä taustasta, joka oikeudellista palvelua tarjoavalla oikeuden ammattilaisella on. Lähtökohtana on, että jokainen oikeudellista palvelua tarjoava on suorittanut ylemmän […]
Yhdistystoiminnassa on usein niin kova toiminnan tahti, että eräät toimintarajoitukset jäävät huomaamatta. Yhdistyksen hallituksen jäsenten esteellisyys on yksi yleisimpiä kokouksissa turhan kevyesti ohitettuja kokonaisuuksia. Toiminnantarkastajien riippumattomuus hallituksen jäsenistä on toinen tarkasti huomioon otettava asia. Näitä koskevat yhdistyslain säännökset ilmenevät oheisesta liitteestä (Yhdistyslaki – esteellisyys 24012017). Yhdistyksen hallituksen jäsen tai muu, […]
