Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi järjestää itse etukäteen asioidensa hoidon sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen Valtuutus tehdään testamentin tapaan kirjallisesti kahden henkilön todistamana. Netistä löytyy monia malleja, jotka täyttävät yleensä lain vaatiman minimimuodon, mutta valtuutuksen asiasisältö […]
Perhe ja perintö
8 artikkelia
Perunkirjoitus Jokaisen Suomessa vakituisesti asuvan henkilön jälkeen on toimitettava perunkirjoitus Suomen perintökaaren mukaisesti. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat ja mahdolliset toissijaiset perilliset, joiden nimet, osoitteet, sukulaisuussuhde vainajaan sekä henkilötunnukset merkitään perukirjaan. Perukirjassa on ilmoitettava kaikki vainajan ja mahdollisen lesken varat ja velat […]
Jokaisen suomalaisen arkea koskettaa jossain elämänvaiheessa läheisen kuolema ja siitä seuraavat oikeustoimet. Yhä useammassa tapauksessa oman ongelmansa tilanteeseen tuo se, että perilliset asuvat eri maassa kuin perittävä. Perimystä koskevat säännökset nimittäin poikkeavat toisistaan varsin laajasti eri valtioissa. EU-alueella tuli 17.8.2015 voimaan kansainvälisiä perintöasioita koskeva asetus, jonka tavoitteena on helpottaa perintöasioiden […]
Tehtävät Pesänhoitajan tehtävän hoitaminen edellyttää kuolinpesän osakkaiden luottamusta tehtävää hoitavaan lakimieheen. Asianajajaliiton valvonnassa toimivan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät. Oikeuden määräämä pesänselvittäjä huolehtii itsenäisesti pesän hallinnosta kuullen osakkaiden mielipiteitä olematta kuitenkaan välttämättä niihin sidottu. Osakkaiden tulee luovuttaa pesän varat ja asiakirjat pesänselvittäjälle sekä ilmoittaa hänelle kaikki […]
Metsävähennys on metsänomistajien käytössä oleva merkittävä verosuunnittelun väline (tuloverolaki 1535/1992, 55 §). Metsävähennys koskee 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisella saannolla, kuten kaupalla, hankittuja metsiä. Omistaja voi vähentää enintään 60 prosenttia metsän hankintamenosta metsätalouden verovuoden pääomatuloista. Kauppahinnan lisäksi metsän hankintamenoon luetaan esimerkiksi varainsiirtovero, lainhuudatuskulut, kauppakirjan tekokulut, kaupanvahvistajan palkkio ja tila-arviokulut. Edellytykset Vähennyksen hyödyntäminen […]
Vajaavaltaiselle määrätty edunvalvoja on esteellinen hoitamaan asiaa, jossa vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai lapsi taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Edunvalvoja on esteellinen myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvojalla ei ole ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä. […]
Avioehtosopimuksen merkitys Aviopuolisoiden varallisuussuhteet määräytyvät avioliittolain (13.6.1929/234) säännösten mukaisesti. Kumpikin puoliso pitää avioliitosta riippumatta oman omaisuutensa ja omat velkansa, mutta kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen (omaisuuden säästöön = varat – velat). Avio-oikeuden perusteella puolisot tai, jos puoliso on kuollut, tämän perilliset, saavat puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä, ellei […]
Lakimääräinen perimysjärjestys Perintökaaren mukainen perimysjärjestys on seuraava: Ensimmäisellä sijalla ovat rintaperilliset (lapset, lapsenlapset jne.) siten, että ensin perii lapsi ja jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa menee hänen lapsilleen (lapsenlapset) tai, ellei lapsenlapsia ole, jakautuu muiden lasten kesken. Ellei rintaperillisiä ole, perintö menee aviopuolisolle, joka ei kuitenkaan voi testamentilla määrätä […]