Venäläinen linja-auto kolhi suomalaista autoa venäläisen matkailukohteen pysäköintialueella kesällä 2015. Kuljettajan ensimmäinen kysymys oli, paljonko hänen pitää maksaa, ettei kutsuta miliisiä paikalle. Hinnasta ei päästy yksimielisyyteen, joten paikalle saatiin suomalaisten käyttämän majatalon emännän avustuksella miliisi, joka valokuvasi ja mittasi tapahtumapaikan todeten bussin kuljettajan syylliseksi tapahtuneeseen. Suomalainen osapuoli ajatteli, että hyvä, […]
Blogi
42 artikkelia
Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua (TSL 2.2 §). Syrjintäkielto ulottaa vaikutuksensa työsuhteen kaikkiin vaiheisiin, toisin sanoen työhönottoon, työsuhteeseen sekä työsuhteen päättämiseen. Tarkemmin yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Työelämän yhdenvertaisuutta koskevan sääntelyn taustalla vaikuttaa edelleen perustuslain yhdenvertaisuutta […]
Vuoden 2017 alussa astui voimaan monia työlainsäädäntöä koskevia muutoksia. Muutokset liittyvät keskeisesti hallituksen tavoitteeseen edistää työllisyyttä sekä päämäärään vauhdittaa taloutta. Työlainsäädäntö näyttäytyy tärkeänä instrumenttina näiden tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa. Toisaalta uudistukset voi nähdä myös yhtenä (pienenä) askeleena kohti työmarkkinoiden joustavoitumista, mikä usein yleisessä keskustelussa nähdään työmarkkinoiden tärkeänä ja tavoiteltuna ominaisuutena. […]
Oikeudenkäymiskaaren (OK 4/1734) 15 luvun 17 §:ssä säädetään, ettei oikeudenkäyntiasiamies tai -avustaja taikka tulkki saa luvattomasti todistaa siitä, mitä hän on saanut tietää hoitaessaan oikeudenkäyntiin liittyvää tehtävää; antaessaan oikeudellista neuvontaa päämiehen oikeudellisesta asemasta esitutkinnassa tai muussa oikeudenkäyntiä edeltävässä käsittelyvaiheessa; antaessaan oikeudellista neuvontaa oikeudenkäynnin käynnistämiseksi tai sen välttämiseksi. Tuomioistuin voi kuitenkin […]
Moni oikeudellisia palveluja etsinyt on saattanut törmätä ammattinimikkeiden vaihtelevuuteen. Tarjolla on asianajajan, varatuomarin, lupalakimiehen tai lakimiehen palveluita, asianajotoimistoissa tai lakiasiaintoimistoissa. Ammattinimikkeillä on omat tarkoituksensa ja merkityksensä. Siksi on tärkeää olla tietoinen siitä taustasta, joka oikeudellista palvelua tarjoavalla oikeuden ammattilaisella on. Lähtökohtana on, että jokainen oikeudellista palvelua tarjoava on suorittanut ylemmän […]
Yhdistystoiminnassa on usein niin kova toiminnan tahti, että eräät toimintarajoitukset jäävät huomaamatta. Yhdistyksen hallituksen jäsenten esteellisyys on yksi yleisimpiä kokouksissa turhan kevyesti ohitettuja kokonaisuuksia. Toiminnantarkastajien riippumattomuus hallituksen jäsenistä on toinen tarkasti huomioon otettava asia. Näitä koskevat yhdistyslain säännökset ilmenevät oheisesta liitteestä (Yhdistyslaki – esteellisyys 24012017). Yhdistyksen hallituksen jäsen tai muu, […]
Korkein oikeus 2016:95 Korkein oikeus antoi 22.12.2016 metsästysrikosta koskevan ratkaisun, joka sisältää mielenkiintoisen valikoiman syytettyjen henkilöiden huolimattomuuden eri asteista ja sen merkityksestä teon rikosoikeudelliseen arviointiin. Oikeustapauksen otsikkoteksti on seuraavanlainen: A ja B olivat olleet metsästämässä. Tällöin A:n koira oli haukkunut maastosta löytämäänsä aukkoa ojanpenkassa. Tapahtuma oli tallentunut koiran kaulapannan videokameralla. […]
Lainhuudolla kiinteistön omistusoikeus kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Aina, kun kiinteistö (tai kiinteistön määräala tai määräosa) siirtyy uudelle omistajalle, on uuden omistajan haettava kiinteistöön lainhuuto kuuden kuukauden kuluessa omistusoikeuden siirtymisestä, käytännössä siis kauppakirjan allekirjoittamisesta. Mikäli lainhuutoa ei haeta ajoissa, korotetaan varainsiirtoveroa. Myös selvennyslainhuuto on monessa tapauksessa tarpeellinen. Sen hakeminen ei ole […]
Osallistuin tänä syksynä oikeuspsykologiaa käsittelevään koulutukseen. Vaikka oikeustiede ja psykologia ovat kaksi erilaista tieteenalaa niin metodeiltaan kuin (usein myös) tutkimuskohteiltaan, on niissä myös yhteisiä rajapintoja, joita voi kummastakin suunnasta tarkastella. Näitä rajapintoja ei ole kuitenkaan erityisen painokkaasti ainakaan oikeustieteen puolella esitelty; oikeustiede on pitäytynyt pitkälti omassa lokerossaan, sisäisessä näkökulmassaan oikeuteen. […]
Otsikon kysymykseen vastaaminen voi tuntua yksinkertaiselta. Monet saattavat ensiajatuksinaan yhdistää oikeudenkäynnin syyllisten tuomitsemiseen. Tämä onkin oikeudenkäymisen yksi päämäärä, mutta ei suinkaan ainoa. Oikeudenkäyntiä – tai lainkäyttöä ylipäätään – on mahdollista tarkastella myös yleisemmällä, koko yhteiskuntaan vaikuttavalla tasolla, tai toisaalta suhteessa yksilöön useammastakin näkökulmasta. Oikeusprosessiin sisältyy lähtökohtaisesti kaksi vaihetta: oikeudenkäynti, jossa […]